Mikä on työaikaa?

Hallinto-osastolle tulee aika ajoin kyselyjä, mitkä poissaolot ovat työaikaa ja mitkä eivät. 

Asiaa on selvitetty alla pääpiirteittäin.

Virka- ja työehtosopimusten mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä (jäljempänä työntekijä) on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä hänen virka- ja työehtosopimuksen mukaisena säännöllisenä työaikanaan (yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika jne.) seuraavin tarkennuksin:

Lepoajat

Kahvitauko on yksi 10 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan. Työntekijä ei saa poistua työpaikaltaan kahvitauon aikana.

Ruokatauko on vähintään puolen tunnin pituinen tauko, jota ei lueta työaikaan. Työntekijä saa poistua työpaikaltaan ruokatauon aikana. Jaksotyössä ruokatauko kuitenkin luetaan yleensä työaikaan.

Lääkärissä käynnit

Työnantajan määräämät terveydelliset tutkimukset ja tarkastukset tai työn edellyttämät lakimääräiset tarkastukset ovat työaikaa. Ne ovat työaikaa myös silloin, kun työntekijä käy niissä vapaa-ajallaan. Pääsääntö on, että ko. tutkimuksissa ja tarkastuksissa käydään työajalla. Esimiehellä on oikeus vaatia tutkimuksen ja tarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen todistus toimenpiteeseen kuluneesta ajasta.

Lääkärin lähetteellä määräämät tutkimukset (mm. erikoislääkärin tutkimukset ja laboratorio- tai röntgentutkimukset) eivät ole työaikaa.

Pääsääntö on, että työntekijä käy lääkärin määräämissä tutkimuksissa omalla vapaa-ajallaan. Mikäli työntekijä joutuu todellisen tarpeen vaatiessa käymään ko. tutkimuksissa työajalla, hänelle järjestetään vapautusta työstä.

Tutkimusajankohdasta on ilmoitettava esimiehelle heti kun ajankohta on tiedossa. Erityisen tärkeää tämä on jaksotyötä tekevien osalta, jotta poissaolo voidaan huomioida työvuorosuunnittelussa.

Myöskään oma-aloitteiset työterveyslääkärillä tai –hoitajalla käynnit eivät ole työaikaa. Poikkeuksena on käynti työterveyslääkärillä tai –hoitajalla työpäivän aikana sattuneen äkillisen sairastumisen vuoksi, mikä on työaikaa.

Työhöntulotarkastukset

Työhöntulotarkastus tehdään kaikille vakituiseen palvelussuhteeseen tuleville. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva työntekijä ohjataan tarkastukseen kun palvelussuhde kestää yli 6 kk. Tarkastuksen sisältö määräytyy työtehtävän sisällön mukaan. Kutsu työhöntulotarkastukseen tulee automaattisesti työterveyshuollosta.

Työhöntulotarkastuksessa käynti on työaikaa. Kyseessä on työnantajan aloitteesta tehtävä tarkastus.

Määräaikaistarkastukset

Määräaikaistarkastuksia eli terveydenseurantatarkastuksia tehdään erilaisten työn kuormittavuutta ja työkykyä arvioivien sähköisten kyselyiden avulla ikäryhmäperusteisesti seuraavasti:

• 40–55-vuotiaat saavat sähköisen kyselyn viiden vuoden välein

• yli 55-vuotiaat saavat sähköisen kyselyn kolmen vuoden välein.

Sähköisten kyselyiden perusteella henkilö mahdollisesti kutsutaan laajennettuun terveystarkastukseen. Tarkastuksesta henkilö voidaan edelleen ohjata ohjauksen, neuvonnan ja ennaltaehkäisevän tuen piiriin.

Määräaikaistarkastukset ovat työaikaa. 

Muuta huomioitavaa

Kaikista poissaoloista (ei lepoajoista) on ilmoitettava esimiehelle riippumatta siitä, luetaanko poissaolo työaikaan vai ei.

Työajan oikea huomioinen on tärkeää myös jaksotyötä tekevien osalta, jotta työvuorolistat voidaan tehdä oikein ja mahdolliset työaikakorvaukset määräytyvät oikein.

Liitteenä on Kuntatyönantaja lehden 3/2009 artikkeli, jossa on lisätietoa työajasta.

Kunnanhallitus on 9.6.2008 § 207 hyväksynyt poissaolojen ilmoituskäytännöissä ja palkattomien virkavapauksien/työlomien myöntämisessä noudatettavat periaatteet, joihin on myös hyvä tutustua. Ohjeet löytyvät Perehdyttämiskansiosta joka työyksiköstä ja Intrasta.

Lisätietoja saa hallintojohtaja Marja Kärkkäiseltä, puh. 044 078 4670

(marraskuu 2009)